Länsirannikkoa pitkin (Grande finale)

Grande finale lupailee ehkä liikoja, sillä luvassa ei ole mahtavaa, tajunnan räjäyttävää tarinankerrontaa. Toisaalta, jos grande viittaakin isoon, niin edessä on koko loppumatkan kuvat ja tarinat. Kauhean paljon juttua siis olisi vielä tulossa eli eiköhän aloiteta. 

Karvat, Oravainen ja Pietarsaari  

Merenkurkusta oli tarkoitus jatkaa kohti Oulua. Tarkkoja koordinaatteja ei ollut, mutta pohjoiseen matkamme kävi. Koska Pietarsaari oli matkan varrella laitoin viestiä pietarsaarelaiselle kaverilleni ja pyysin häntä keittämään meille kahvit. Hetken päästä hän soittikin ja kertoi olevansa menossa Oravaisiin (Oravaiseen?) mökille ja kutsui meidän sen sijaan kyläilemään sinne. Vaihtoehdoiksi hän antoi päiväkahvit, päivällisen, saunomisen tai yökylän. Valitsimme tietenkin kaikki edellä mainitut. Siispä lähdimme mökille. 

Matkalla mökille ohitimme Karvat!

"Mökki" osoittautui hulppeaksi talviasuttavaksi taloksi. Saimme oman pienen talon merinäköalalla aivan saunan vierestä. Kuvia en tietenkään muistanut ottaa. Keskityin sen sijaan syömään, saunomaan ja höpöttelemään. 

Menimme mökiltä vielä seuraavaksi yöksi kaverilleni Pietarsaareen. Pietarsaaressa käyntiin kuuluu tietenkin pullat Skorpanilla ja vierailu lempimuseossani Nanoqissa. 

Skorpanin kanelbulle saa hymyn huulille.

Fäbodan maisemat 

Ex tempore kesäteatteri

Hyvin nukutun yön jälkeen lähdimme Pietarsaaresta Ouluun. Olin suunnitellut lounaspaikaksi matkan varrella sijaitsevan Kahvila Sahan. Saapuessamme Sahalle paikka olikin tupaten täynnä vaikka satoi vettä. 

Asiaa ihmetellessämme näimme Aikuisten Oonan! Joo, tiedän kyllä, että Oona on fiktiivinen hahmo ja oikeasti näimme Anna Airola (silti, Oona!!). Kyselin siinä sitten Oonalta, tai siis Annalta, mistä on kyse ja kysehän oli kesäteatterista! Saavuimme paikalle juuri esityksen alkamisaikaan, mutta sateen vuoksi sitä olikin siirretty tunnilla. Esitys oli loppuun varattu, mutta  kaikkia lippuja ei lunastettu ja pääsimme teatteriin. Sitä ennen ehdimme kuitenkin syödä rauhassa lounasta. Miten voikaan olla aina näin hyvä tuuri! 

Ihana kesäteatteri

Oulu ja Hailuoto

Oulussa jatkettiin porvarillisesti hotelliyöllä. Illan ohjelmassa oli futiksen EM-kisojen finaali. Sovittiin, että kummankin pitää valita yksi joukkue, jota kannattaa. Valitsin Iso-Britannian. Oikeasti minulle oli ihan sama kuka voittaa. Lähdin mukaan tähän juttuun vaan siiderin ja sipsien takia. 

You had me at sipsi!

Kävin poseeraamassa Oulun perusnähtävyyksien kanssa ennen kuin lähdettiin Hailuotoon.

Hailuodon telttailualue oli täynnä paarmoja. Näin ainakin neljää erilaista paarmalajia. Ulkona ei siksi viitsinyt olla, vaikka telttailualueen mainos lupasikin houkuttelevasti pihapelejä. Todellisuudessa juuri mitään pihapelejä ei ollut, joten oikeastaan ei jääty mistään paitsi.

 

Oujea!

Jalkapallo sentään löytyi.

Vietettiin sen sijaan aurinkoinen (ja paarmaton) päivä Hailuodon Marjaniemessä uiden ja kirjoja lukien. Tietenkin onnistuttiin polttamaan myös ihomme. Tervetuloa ihosyöpä...

Pitkospuita pitkin rannalle. Kuinka idyllistä!

Tämä on Temptation Island Hailuoto.

Kuusamo, nyt kutsuu mua Kuusamo

Kuusamo ei edes ole Länsirannikolla, mutta siitä huolimatta laitettiin Dannyn Kuusamo soimaan ja lähdettiin matkaan. Matkalla nähtiin tien varrella kyltti Taidekahvilaan. Mahdollisesti luvassa olisi jotain todella hienoa? Totta kai se oli koettava.

Todella hieno?

Kahvilaa piti kaksi alakouluikäistä tyttöä, joiden mummo oli kuuleman mukaan tehnyt tilaamamme pullat. Kahvia ja pullaa odotellessa katselimme moottorisahalla tehtyjä puuveistoksia (setänikin tekee niitä). Pääsin kokemaan myös paikan vessan. 

En soittanut.

Ensimmäinen yö Kuusamossa vietettiin hotellissa (sängyssä nukkuminen on vaan niin kivaa). Hotellia varatessa olimme jotenkin katsoneet väärin ja luulimme, että huoneessa olisi keittomahdollisuus. Ei ollut. Onneksi  illan menussa oli yksinkertaista pestopastaa. Pasta saatiin kätevästi keitettyä saunassa trangialla. 

Saunassa ei palohälyttimet soi.

Skool!

Kuusamossa olisi ollut vaikka mitä tekemistä ja näkemistä, mutta suurin osa siitä jäi seuraavaan kertaan. Tämän reissun aktiviteeteista muutama kuva alla. 

Rukan legendaarinen kesäkelkkarata.

Koskenlaskun jälkeen on vettä kengässä.

Pieni ihminen Oulangan kansallispuistossa.

Retkieväänä Vaasasta ostettua kahvia.

Viimeiset retkimuonat.

Se oli sitten siinä. The end!